Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Pitääkö järjestyssääntöjä noudattaa?

Viime viikkoina on käyty vilkasta keskustelua siitä, pitääkö taloyhtiön järjestyssääntöjä noudattaa vai ei. Somessa levisi artikkeli, jossa todettiin järjestyssääntöjen olevan enemmänkin vanhanaikaisia herrasmiessopimuksia kuin varsinaisia juridisia asiakirjoja.

Järjestyssäännöt ovat taloyhtiön sisäinen ohjenuora, joiden toivotaan ohjaavan asukkaiden toimintaa ja lisäävän viihtyisyyttä taloyhtiössä. On totta, että ne eivät ole lakiin, säädöksiin tai yhtiöjärjestykseen rinnastettava juridinen asiakirja, mutta en sivuuttaisi niitä silti vaan korostaisin niiden merkitystä hyvän asumisen edistäjänä.

Taloyhtiössä kaikkien sääntöjen ja kieltojen yhteinen ongelma on se, että taloyhtiön on hankala sekä valvoa niiden noudattamista että varsinkin rangaista noudattamatta jättämisestä. Taloyhtiön käytössä olevat keinot ovat pääsääntöisesti huomautus ja huoneiston hallintaan otto. Huomautus on monesti melko lievä ja hallintaan otto taas monesti aivan liian jykevä sanktio suhteessa rikkomukseen.

Pelisääntöjä kuitenkin tarvitaan, koska taloyhtiössä on seinänaapureita joilla voi olla kovinkin erilaiset elämäntavat ja vuorokausirytmit. Taloyhtiössä ei voi asua ja oleskella täysin naapureista piittaamatta ja toisaalta asukkaiden tulee myös sietää normaaleja asumisen ääniä.

Ongelmana voi siis olla sekä liika piittaamattomuus naapureista että liiallinen piittaaminen heidän tekemisistään.

Kehotan jokaista tutustumaan taloyhtiönsä järjestysääntöihin ja myös noudattamaan niitä. Minusta olennainen kysymys ei ole, kuinka sitovia ne ovat juridisesti ja miten niiden noudattamatta jättämisestä voitaisiin rangaista. Olennaista on pyrkiä siihen, että asukkaat kunnioittavat toisiansa ja ottavat muut asukkaat huomioon arjessa.

 

5 vastausta artikkeliin “Pitääkö järjestyssääntöjä noudattaa?”

  1. KK

    Muuton yhteydessä pitäisi allekirjoittaa sitoumus järjestyssääntöjen noudattamisesta ja siitä, mitä piittaamattomuuden seurauksena voi olla. Tällöin kyse on sopimusoikeudellisista asioita.


  2. Seppo Paju

    Juridiikassa, ymmärtääkesni, ristiriitatilanteet on pyritty ratkaisemaan erilaisilla säännöillä tai asettamalla normit hierarkisesti eri asemaan: perustuslaki on korkeammalla kuin tavallinen laki, laki taas voittaa asetuksen ja niin edelleen.
    Yhteiskunnassa on kuitenkin paljon muitakin normeja kuin lakeja; tapa, moraaliin tai uskontoon perustuvia normeja.

    Hierarkia (ehdotelma):

    1. Perustuslaki
    2. Tavallinen laki, esim. AsOyLaki
    3. Asetus jne
    4. Sopimus
    5. Normi
    6. Tapa
    7. Moraali


    • Kaisa Leiwo

      Asunto-osakeyhtiöiden toimintaa ohjaavat juridisesti mm asunto-osakeyhtiölaki sekä lakisäääteinen yhtiöjärjestys. Monet taloyhtiöt haluavat lisäksi selventää asumisen sääntöjä järjestyssäännöillä. Suositeltavaa on, että järjestyssäännöt käsitellään yhtiökokouksessa ainakin käyttöön otettaessa ja niitä muutettaessa. Järjestyssäännöt eivät voi kuitenkaan olla ristiriidassa lakien kanssa eivätkä ne myöskään voi rajoittaa ns normaalia elämää.


  3. Timppa

    ”Minusta olennainen kysymys ei ole, kuinka sitovia ne ovat juridisesti ja miten niiden noudattamatta jättämisestä voitaisiin rangaista”

    Tämä on tekopyhän toiveajattelun huippu. Kysinen kysymys nimenomaan on äärimmäisen oleellinen, jotta järjestyssäännöillä olisi mitään merkitystä. Toki toivottavaa olisi, että jokainen älyäisi vapaaehtoisesti sääntöjä noudattamalla kunnioittaa toisia, mutta näin ei valitettavasti juuri missään taloyhtiössä tapahdu.

    Lähtökohtaisesti sääntöjä ylipäätään tarvitaan vain sellaisia itsekeskeisiä ihmisiä varten, jotka eivät osaa itse ottaa muita huomioon. Normaaleille, yhteisöasumiseen sopeutuville ihmisille yleensä kaikki tavanomaisten järjestyssääntöjen sisältö on täysi itsestäänselvyys.

    Järjestyssäännöt kirjataan ilmoitustauluille nimenomaan, jotta ne jollain tavalla virallisesti sitoisivat myös niitä taloyhtiöterroristeja, joille ne eivät valitettavasti ole itsestäänselvyyksiä. Mutta harmilllista että käytännön puuttumiskeinojen vajavaisuus mahdollistaa joissakin tapauksissa sooloilun, jolloin järjestyssäännöt jäävät merkityksettömiksi.

    Saisivat lainsäätäjät ja -tulkitsijat korjata asian, mahdollistaen muitakin, pienempiinkin järjestyshäiriöihin soveltuvia puuttumiskeinoja kuin nuo kaksi mainittua, ääripäistä olevaa, joista toinen ei juurikaan tehoa ja toista taas ei voida kohtuuttomuuden vuoksi kaikkeen soveltaa.


Kommentoi